Mehevä feta-pestopiiras / Delicious feta & pesto quiche

Olen viimeaikoina mietiskellyt kovasti, mitä herkkuja voisin tarjota tulevan viikonlopun tupaantuliaisissa. Minussa on pientä perfektionistin vikaa, joten minun on pakko testata reseptit etukäteen, ennen kuin uskallan tarjota sörsseleitäni ystävillemme. Yksi kasvisruokavaihtoehto voisi olla jokin herkullinen piirakka. Olen pariin otteeseen testannut feta-pesto-tomaattipiirasta ja tullut siihen tulokseen, että se taitaa päätyä myös tarjoilupöytään. :)

Piirakka on myös hyvä piknik-ruoka ja maistuu parhaalta raikkaan salaatin kanssa.
Eli tässäpä ohje mehevän feta-pestopiiraan tekoon.

Feta-pesto-tomaattipiiras

Pohja

3 dl vehnäjauhoja

1/2 tl suolaa

75 g kylmää voita

1 munan keltuainen

1 dl basilikaa silputtuna

2 rkl vettä

Täyte

100 g fetajuustoa

kirsikkatomaatteja halkaistuina

2 dl kermaa

3/4 dl pestokastiketta

3 kananmunaa

150 g mozzarellajuustoraastetta

Nypi suola, vehnäjauhot ja voi murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon basilikasilppu, keltuainen ja vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kääri taikina tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin vartiksi.

Painele taikina piirasvuokaan ja esipaista sitä 200 asteessa noin 10 minuuttia. Pohjan tulee olla lähes kypsä ennen täytteiden lisäämistä, sillä muuten täyte imeytyy raakaan pohjaan.

Ripottele piirakan pinnalle halkaistut kirsikkatomaatit ja murennettu feta. Sekoita kerma, pestokastike, munat ja mozzarellaraaste ja kaada täytteiden päälle. Jatka piirakan kypsentämistä 200 asteessa noin 30-35 minuuttia. Jos piirakan pinta tummuu liikaa, vaikka se ei olisi vielä valmis, aseta sen päälle leivinpaperi. 

Anna piirakan jäähtyä rauhassa ja ripottele päälle silpittua basilikaa ja ruohosipulia ennen tarjoilua.

Aamupala puistossa / Breakfast at the park

Koko viikonloppu nautittiin helteestä ja kauniista säästä. Lauantaiaamuna menimme Lauttasaaren rantaan ihmettelemään siivouspäivän antia ja syömään skumppa-aamiaista nurmikolle. :) Kirpputorilta löysin ihanan marokkolaisen savivuoan 50 centillä ja ajattelin, että siitä tulee täydellinen tarjoiluastia tuparimenun lihapullille.

Luna oli aivan innoissaan ja silminnähden onnellinen, kun sai maata ja kieriskellä nurmikolla. Harmi vaan, ettei sitä voi yhtään pitää vapaana. Kuonolainen kun juoksee samantien vieraiden koirien, ja kaikkien muidenkin eläinten perään.

Onnellinen karvakuono nauttimassa kesäpäivästä.

Kesän värit / Colours of summer

Värikäs porkkana-appelsiinisalaatti kikherneillä ja oliiveilla höystettynä.

Liukuvärjätty taivas. Rankkasateen jälkeen parvekkeelta saattoi ihailla upeaa auringonlaskua.

Kesä on saapunut ryminällä. Vielä edellisviikolla kuljin töihin untavatakki päällä, kun ulkona tuuli ja tihutti vettä. Nyt lähtiessäni iltaisin koiran kanssa ulos, riittää, että vetää flipflopit jalkaan ja hupparin niskaan. Sateen jälkeen pihalla tuoksuu tuore ruoho ja kukkivat puut.

Tämä yllättäen alkanut lämpö, vihreys ja kaikki kirkkaat kesän värit ovat saaneet minut aivan häkellyksiin. Sunnuntaina, kun kävimme Nuuksiossa kävelyllä, hoin ainakin 20 kertaa lauseita "Rakastan tätä lämpöä" ja "Täällä on niin ihanaa ja kaunista". Olisin voinut pystyttää leirin sinne metsään jonkun lammen reunalle ja jäädä viikoksi ihmettelemään herävää luontoa.

Untuvatakki ja muut toppavaatteet pääsivät vihdoin eilen häkkikellariin odottamaan seuraavaa talvea. Minä tein värikästä porkkana-appelsiinisalaattia ja istutin lisää yrttejä parvekkeelle. Nyt siellä kasvavat jo timjami, basilika, ruohosipuli ja minttu. Toivottaan, että viihtyvät.

Päivä auringossa / A day under the sun

Kahvia, tuoremehua ja sämpylää omalla "aurinkoterassilla".

Kesäinen viikonloppu on kohta takana. Lauantai alkoi ihanalla auringonpaisteella ja kupillisella kahvia omalla parvekkeella. Olen hääräillyt "kesähuoneessamme" viime päivät ahkerasti ja yrittänyt saada sitä viihtyisään kuntoon. Ostin tori.fi:stä vanhan jakkaran/tarjoilupöydän ja maalasin sen valkoiseksi. Siitä tuli oikein nätti pieni parvekepöytä. Lisäksi käytiin hakemassa Ikeasta uusi taitopöytä, ja samalla mukaan lähti tuo kuvissa näkyvä hauska tomaatintaimi. Saa nähdä miten kauan se pysyy hengissä meidän parvekkeella...

Pientä laittamista parkeve vielä kaipaa ja rottinkituoleista haaveilen yhä, mutta kyllä siellä on jo nyt aika kiva vaan istuskella auringossa ja kasvatella yrttejä. Kaupasta ostettu ruukkuruohosipuli on ainakin täysin villiintynyt ulkoilmaelämästä. :)

Iltapäivällä nautittiin "terveellinen" donitsivälipala.

Pieni karkulainen / Little stray

Rakas koiramme Luna, joka saapui kotiimme noin puoli vuotta sitten espanjalaiselta koiratarhalta, aiheutti meille tänään muutaman ylimääräisen sydämentykytyksen. Mentiin Helsingin Rajasaareen ulkoilemaan, ja vapaudestaan innostunut neiti päätti lähteä täysin omille teilleen eikä tullut luokse, vaikka miten huudettiin. Rajasaari on onneksi kauttaaltaan aidattua koirapuistoaluetta, eikä sieltä varsinaisesti karkuun pääse kuin portista tai uimalla, mutta kyllä siinä silti ehti jo päässään kehitellä kaikki mahdolliset kauhukuvat, kun pikkutyyppiä ei näkynyt missään.

Lopulta koira löytyi porttien luota ja oli se kuulemma livahtanut hetkellisesti porttien ulkopuolellekin. Onneksi joku oli saanut houkuteltua sen takaisin tarhan puolelle. Oliko sitten käynyt autolla katsomassa, että ollaanko me jo siellä, vai mitä oli mahtanut parkkipaikalla hortoilla? Onneksi ei sentään lähtenyt kauemmas. Loppupäivä menikin sitten sohvalla köllötellen.

Seikkailun jälkeen väsytti kovasti.

Koiranilma / Beastly weather

Missä se kesä luuraa? Täällä tuijotellaan sadetta sisällä ja haaveillaan lämpimistä kesäpäivistä. Parvekekin on edelleen ihan rempallaan, kun en ole lähipäivinä siellä juuri tarjennut puuhastella. Nyt ei kai sentään pitäisi olla tulossa enää pakkasöitä.

Kolmen viikon päästä meidän olisi tarkoitus pitää tuparit. En ole vielä keksinyt lopullista tuparimenuuta. Ehkä joku tapastyylinen kattaus? Vai olisiko jollain vinkkejä ja hyväksi havaittuja suosituksia tarjoilupöytään? Ihmisiä on tulossa melko reippaasti, joten ruokaakin pitää olla runsaasti. :)

Myös Luna pääsee ensimmäistä kertaa väenpaljouden sekaan. Yleensä se tykkää kaikista ihmisistä, mutta saa nähdä miten se suhtautuu, kun oma koti on täynnä tuntemattomia juhlijoita.

Paras makaronilaatikko / The best macaroni casserole

Makaronilaatikko on aika usein lapsiperheiden suosikkiruokaa, mutta myös meillä tehdään makaronilaatikkoa usein sunnuntaisin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin perheen miespuolinen henkilö rakastaa makaroni-jauhelihamättöä, ja toiseksi maanantaisin on minun sirkus- / akrobatiaharrastuspäiväni, jolloin tulen aina niin nälkäisenä ja väsyneenä kotiin, että ruoka pitää olla valmista heti, kun astun ovesta sisään. Yksinkertaisin tapa saada pötsi nopeasti täyteen, on lämmittää edellisiltainen makaronilaatikonloppu.

Siksipä ajattelin nyt jakaa parhaan makaronilaatikkoreseptin, jonka olen löytänyt. Resepti on alunperin Glorian ruoka&viini -sivuilta.
 

Eli siis paras liha-makaronilaatikko:

1 sipuli

tilkka öljyä

5 dl (täysjyvä)makaronia

400 g paistinjauhelihaa

1/2 tl valkopippuria

ripaus mustapippuria

hieman reilu 2 tl suolaa

Munamaito

3 kananmunaa

8 dl täysmaitoa

Päälle 

juustoraastetta

Laita uuni 125 asteeseen ja keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko sipuli ja kuullota se öljyssä pehmeäksi. Siirrä sipuli syrjään ja paista jauheliha kuumassa pannussa kolmessa eri erässä, jotta liha todella paistuu, ei keity. Kun makaronit ovat kypsiä, valuta ne kylmässä vedessä ja kaada takaisin kattilaan. Lisää kattilaan myös sipuli, paistettu jauheliha ja mausteet. Sekoita hyvin.

Sekoita munat ja maito. Kaada makaroni-jauhelihamättö uunivuokaan ja munamaito sen päälle. Kypsennä laatikkoa uunissa noin 60 minuuttia. 

Lopuksi nosta uunin lämpötila 225 asteeseen ja lisää makaronilaatikon päälle maukasta juustoraastetta. Anna laatikon olla uunissa vielä noin 10-15 minuuttia.

Ps. Alkuperäisen ohjeen mukaan makaronilaatikko jää löysäksi, vaikka ruokaa pitäisi uunissa lähemmäs tunnin. Siksi olen itse pikkuisen nostanut lämpötilaa ja pitänyt laatikkoa uunissa myös juustokuorutuksen jälkeen hieman pidempään.

Ja jos jääkaapista löytyy erinäisiä ruuanjämiä, ne kannattaa heittää laatikon sekaan. Kuvan versiosta löytyy mm. kirsikkatomaatteja ja koskenlaskija juustoa. :)

Vanhan lipaston tuunaus (osa 2) / painting an old dresser

Viime syksynä, kun aloitin bloggaamisen, sain Divaani-lehdestä idean vanhan ruman lipaston tuunaamiseen. Hävettää edes kertoa, että kotoamme löytyy jotain näin kammottavaa. Lipasto on raahautunut minulle aikoinaan mummolasta yöpöydäksi ja jostain kumman syystä se on jäänyt roikkumaan sängyn vierelle. Lipasto on materiaaliltaan halpaa lastulevyä ja niin susiruma kuin olla ja voi. Älkää kysykö, miksi en ole heittänyt sitä mäkeen. En tiedä vastausta.

No viime syksynä päähäni pintyi ajatus, että haluan maalata lipaston ja ostaa siihen uudet vetonupit. Nupit kävin heti hakemassa Indiskasta, mutta maalaaminen olikin sitten haasteellisempi juttu. En tiennyt millä tuollaista lastulevyhökötystä voisi edes lähteä maalaamaan ja mitä esikäsittelytoimenpiteitä lipastolle pitäisi tehdä. Eihän sitä voi edes hioa, kun ei se ole oikeaa puuta

Tuunaus jäi ja lipasto sai kököttää sängyn vierustalla yhtä rumana kuin aina ennenkin. Kunnes eräänä päivänä törmäsin kauniissa muotoseikka-blogissa Annie Sloanin Chalk Paint™ -nimiseen kalkkimaaliin. Maalausta varten ei tarvitse tehdä esitöitä, ei hiomista, ei pohjamaalia, ei edes puhdistusta. Maali on ekologista ja sitä voi käyttää kaikenlaiseen maalaamiseen, sekä sisällä että ulkona. Täydellistä!

Näinpä ollen tepastelin Museokadulla sijaitsevaan Chalk Paint™-maalin jälleenmyyntiliikkeeseen måla&moreen ja ostin purkin old white -sävyistä maalia. Sillä on nyt sitten sudittu koko viikonloppu. Ensin lipasto, nyt vanhat kehykset ja seuraavaksi jotain muuta, kunhan ensin keksin mitä se voisi vielä olla. :)

Voiko rumempaa enää olla? Tästä lähdettiin liikkeelle. Nupit ehdin jo irrottaa ennen kuin muistin, että lähtötilannekin pitää toki kuvata.

Maalauksen jälkeen tilanne näytti tältä. Eihän se materiaali siitä miksikään muutu, mutta tätä kehtaa sentään jo katsella. En ole eläessäni maalannut mitään taulua suurempaa, joten arvoton vanha lipasto toimi erinomaisena harjoittelukappaleena. En saanut pintaa ehkä niin tasaiseksi kuin olisin halunnut, enkä osannut ensimmäisellä maalauskerralla odottaa maalin kuivumista tarpeeksi maltillisesti. Tästä johtuen lipaston sivuille jäi jonkun verran valumajälkiä. Kaikesta huolimatta olen supertyytyväinen lopputulokseen.

Kannattaa käydä lueskelemassa lisää maalista ja maalausideoista måla&moren kotisivuilta. Maalipinta suositellaan viimeisteltäväksi suojaavalla vahalla, mutta itse jätin vahan ostamatta. Litran maalipurkki maksoi 37 euroa ja vaha olisi ollut 16 euroa sen päälle. En raaskinut panostaa mummon lastulevylipastoon sentään ihan niin paljon. Maalia jäi kuitenkin reilusti yli, joten voi olla, että innostun vielä maalaamaan jotain oikeasti "arvokastakin". :)

Värikäs vappukattaus / Party setting for the first of May

Vappupäivän piknik on sateisesta ja koleasta säästä johtuen vietetty rauhallisesti kotosalla. Perunasalaatit ja nakit on popsittu, feta-tomaattipiiras leivottu enemmän tai vähemmän onnistuneesti ja maha turvotettu vaahtokarkeilla ja tippaleivillä. Sen verran tuli eilen myös juhlittua, että pari särkylääkettäkin tässä on joutunut nappaamaan.

Kuvissa vappukattaus numero dos, sillä ensimmäinen ateria hävisi parempiin suihin ennen kuin ehdin saada siitä yhtään fiksua kuvaa. Vaahtokarkit ovatkin toisaalta paljon kuvauksellisempia kuin nakit. ;)

Iloista vappua!